Oravat <3

Luvassa ehkä kaikkien aikojen tylsin postaus oravista. Tsekkaa, jos tavallinen kiinnostaa!

Pihapiirissämme asuu paljon oravia. Orava taitaa olla erakkoja, mutta nämä oravat tuntuvat viihtyvän yhdessä – olen ajatellut että ne ovat varmaan emo ja aikuistuvia poikasia. Oravia on mukava seurata ja ne ovat jopa hyödyksi putsaamalla maahan tippuneita siemeniä (toki lintujen taudit voivat siirtyä oravaan, mutta tämä riski on vaan jokaisen ruokkijan otettava).

Tuo kuvassa näkyvä automaatin reunan jyrsiminen on ensimmäinen kerta kun orava on tehnyt mitään haitaksi mainittavaa. Ja oikeastaan tuo jyrsiminen näyttää söpöltä.

Millaisia kokemuksia muilla linnunruokkijoilla on oravista?

orava lumisen puun alla
Orava ja jokaöisen jänisvieraan jäljet.
Tagged : / /

Arvostelu: Ruokinta-automaatti

Olen ollut todella tyytyväinen suomalaisiin kierrätysmuovista valmistettuihin Velsia Oy:n valmistamiin ruokinta-automaatteihin. Uutena näissä on parannettu kannen rakenne, jota oravat eivät saa auki.

Plussat ja miinukset:

+ Ison automaatin siemenet ovat pysyneet kuivana talven vaihtelevassa säässä, vaikka välillä on ollut useampi päivä plussalla ja satanut vettä. Siemeniä suojaavaa lippaa voi liikuttaa ja olen säätänyt sen matalalle.

+ Kannen rakenne tuntuu todella tukevalta eikä ole löystynyt käytössä. En usko että orava saisi sitä missään olosuhteissa itse auki ja juutuisi putkeen.

+ Automaattien koot ovat mukavan reilut. Olen täyttänyt 5 litran automaatin vain muutaman kerran talven aikana. 1,5 litran automaatti taas tyhjentyi pähkinätarjoilussa vajaassa viikossa.

+ Hinta on kohdillaan. Maksoin isosta automaatista 16,90 € ja pienestä 12,90 €

+/- Valkoinen muovi on käytössä parempi, sillä sen läpi näkee siementen määrän. Olisi kätevää, jos myös tuo isompi automaatti olisi valkoinen.

Pienessä automaatissa on nyt tarjolla kauraa, sillä halusin kokeilla kelpaisiko se pihaan ilmestyneille järripeipoille ja vihervarpusille pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä paremmin. Järripeipot ja vihervarpuset saapuvat paikalle aina yhdessä ja välillä vaikuttaa siltä, että vihervarpuset heittävät tarkoituksella ruokaa järripeipoille. Järripeipot eivät lennä automaateille, vaan pysyttelevät maassa.

Kevään edistyessä laudalle on saapunut myös aiempaa enemmän pikkuvarpusia. Epäilen nähneeni eilen myös hömötiaisen. Harkitsen kiikareiden hankkimista jotta lajien tunnistus helpottuisi 🙂

Tagged : / / /

Pakkanen ja pähkinäpreferenssit

Lintulaudalla on selvitty koko Suomea koeteilleista pakkaspäivistä. Suomen Luonto kirjoittaa siitä, kuinka pakkanen hiljentää ruokintapaikat ja että hyvin ravittu lintu pärjää pakkasessa muutaman päivän energiaa säästäen. Lintulaudalla pakkasessa kärvisteleviä lintuja autettiin nostamalla talipötkö öisin sisälle sulamaan, jotta sen nokkiminen olisi helpompaa. Asiakkaat olivat pakkaspäivinä höyhenistöltään pörheitä ja rauhallisia.

DSC_0039
Asiakkaita syömässä pähkinää

Hankin hiljattain tuossa alla olevassa kuvassa näkuvän viiden kilon pussin pieneksi hakattua ja kuoretonta pähkinää. Tämä vaikutti hyvältä tuotteelta, mutta ei näytä maistuvan linnuille yhtä hyvin kuin isompi pähkinä… jännä juttu, sillä luulisi rouheen syömisen olevan helpompaa. Kunhan tämä on nokittu, ostan jatkossa isompia pähkinän paloja. Vaikuttaa jopa siltä, että närhet eivät vieraile laudalla yhtä usein kuin aiemmin, sillä tuo pieni pähkinä ei maistu niille.

Lintulaudan joulu

On ollut kiva seurata lintuja joulun vapaapäivinä! Joulun kunniaksi ripustin linnulle Hercules-rasvakiekkoja, mutta eivät ne ole maistuneet. Linnut taitavat olla melkoisen konservatiivisia, eli uusi ruoka voi olla ihan sopivaa, mutta silti se ei kelpaa heti.

Kuvassa näkyvä pähkinätanko sen sijaan maittaa. Tänään ripustettiin syötäväksi talven toinen tanko.Tangon on valmistanut kuopiolainen Lemmikki Oy, jonka linnunruokavalikoima vaikuttaa hyvältä.

Laudalla vierailee nyt myös orava. Hieman yllättäen se ei syö telineistä, vaan putsaa siemeniä maasta. Kiitos puhtaanapitopalveluista oravalle!

Confessions of a Shopaholic

Tunnustan, olen hurahtanut linnunruokien ja ruokintatarvikkeiden osteluun. Alla eiliset ostokset – nämä olivat 24 % alennuksessa Agrimarketissa. Iso ruokinta-automaatti tulee tarpeeseen, sillä pienemmät automaatit tyhjenevät alle kahdessa päivässä.

Löysin erään luontoharrastajan blogista kirjoituksen oravan juuttumisesta ruokinta-automaatin putkeen. Asetan omaan automaattiini kepin, jonka avulla orava pääsee tarvittaessa pelastautumaan.

Samassa blogissa on myös ohjeita automaatin tuunaukseen, jotta se ei keräisi lunta, ja ohje talipötkösyöttimen tekemiseen.

talitanko

Talipötkökausi alkoi nyt tälläkin lintulaudalla, sillä huomiseksi on luvassa kovaa pakkasta. Talipötköjen syötin on melko pienireikäinen, joten yritän shoppailla vielä isompireikäisen mallin. Unelmanani olisi saada ravintola-asiakkaaksi tikka, eikä se luultavasti pysty syömään kunnolla noiden pienten reikien läpi.

tintit

Shoppailusta vielä sen verran, että poden huonoa omaatuntoa ostosten epäeettisyydestä. Talipallotuotteissa on eläinrasvaa ja palmuöljyä, ostamani automaatit ovat pääosin halpatuotantoa, eikä siementen rahtaaminen ulkomailta ole ekologista. Linnuilla on kuitenkin ilmeisen hyvä olla, joten se helpottaa omantunnon soimausta hitusen.

Eettistä nokittavaa olisivat kotimaiset viljat (ehkä kananrehuksi jalostettuna), kotimainen öljyhamppu sekä kotimaisten kasviöljyjen ja hyvän elämän eläneiden eläinten rasva. Auringonkukansiemenistä voisi varmistaa, että ne ovat mahdollisimman lähellä tuotettuja. Mitähän muuta eettistä nokittavaa voisi tarjota?

Lintulauta laajentaa

Simossa on satanut kivasti lunta ja se on pysynyt maassa, vaikka lämpötila käy välillä plussan puolella.

Lintulaudan asiakaskunta lintujen suhteen on samanlaista kuin aiemmin: neljä närheä, satunnainen harakka, hömötiaisia, talitiaisia, sinitiaisia ja satunnainen punatulkku. Uutena lajina laudalta on bongattu orava! Oravan ja lintujen rinnakkaiselo näyttää sujuvan, onhan ruokintapisteitä useampi ja kaikille riittää sapuskaa.

Lintulauta on myös laajentanut toimintaansa: vein alla olevassa kuvassa olevat kolme automaattia pihapiirin ulkopuolelle metsänlaitaan. Automaatit on tilattu eBaystä. Neljä automaattia maksoivat postikuluineen yhteensä 13  euroa.

Automaateissa on tarjolla murskattua pähkinää, Lillebro-siemensekoitusta ja kauraa. Raportoin blogiin, mikä näistä saa suurimman menekin!

Tuota Lillebrota (1,79 € / kg) on nyt tarjoiltu ensimmäinen neljän kilon säkki. Tässä plussat ja miinukset:

+ monipuolisesti siemeniä myös pienemmille nokille: auringonkukansiemen, kuorittu (20 %), hirssi, keltainen (19 %), maissi (16 %), kaura, kuorittu (15 %), vehnä (10 %), dari (10 %), rapsinsiemenet (5 %), maapähkinä, kuorittu (5 %)

– Linnut valikoivat vain parhaat siemenet, eli pähkinän ja auringonkukan ja heittävät muut maahan. Saapa nähdä, tapahtuuko Simossa ensi kesänä ekokatastrofi, jos eksoottinen dari (eli durra) tai joku muu siemen innostuu itämään ja valtaa alaa kotoisilta suokasveilta…

Jatkossa tarjoilen siemensekoitukset oman pihan ulkopuolella, jotta sotkua syntyisi vähemmän. Alla olevassa kuvassa vasemmalla on Lildlin rasvaravinto (1,49 €/kg), joka maistuu erityisesti talitinteille. Tämänkin huonona puolena on se, että kaikki palat eivät ole yhtä maistuvia – on hellyttävää katsella, kun tarmokas tintti valikoi juuri sen oikean palan ja heittää kaikki nokkaan sattuvat huonommin maistuvat palat maahan. Onneksi närhet putsaavat noita automaattien alustoja!

sponssi_musta
Kauran lintulaudalle sponssasi rantsilalainen luomuviljelijä ja rakas työtoverini Jukka

Talipallokausi avattu

Ensilumen myötä tarjolle tuli talipalloja. Olen epäillyt jonkun rohmuavan niitä, sillä kulutus on ollut neljä palloa vuorokaudessa ja telineen kansi on löytynyt maasta. Lauantaina pääsin vihdoin tarkkailemaan tilannetta päivänvalossa – ensimmäinen pallo oli syöty noin tunnissa ja kansi tippuu maahan närhien kieppuessa automaatissa.

talitintit

Koska vielä ei ole kovin kylmä, säännöstelen rasvan määrää. Nelisen palloa päivässä saa riittää, eikä tarjolla ole vielä rasvatankoja. Talipallojen syöttöpaikkoja on kaksi, jotta kaikki mahtuvat syömään sopuisasti. Siemenautomaatteja on tällä hetkellä viisi

DSC_0942

Närhet syövät tallipallojen lisäksi puolikkaita pähkinöitä, eikä kulutuksella näyttäisi olevan rajaa. Lisään jatkossa pähkinöitä puiseen automaattiin puolisen litraa päivässä ja se määrä saa riittää närhiporukalle. Puisessa automaatissa on lisäksi kauraa.

DSC_0079

Viikonlopun kunniaksi pikkulinnut saivat tarjolle pienemmäksi rouhittua pähkinää uudesta automaatista. Maittoi hyvin!

DSC_0865
Lintulaudan virallinen valvoja – naapurin Ripa

Esittelyssä puinen lintulauta

Isommille linnuille hankitun puisen lintulaudan plussat ja miinukset:

  • + Tilava – tähän mahtuu useampi litra siemeniä
  • + Kohderyhmä on löytänyt laudan. Bongasin närhen laudalta tänä aamuna.
  • + Edullinen – maksoin nikkarille 18 euroa ja hinta sisälsi myös jalan
  • + Puu tuntuu linnun kynsien alla mukavalta
  • + Siemenet valuvat kiilaa pitkin syöttöaukkoon
  • – Puiset laudan puhdistaminen ja desinfiointi voi olla hankalaa
  • – Pikkulinnut mahtuvat sotkemaan siemeniä
  • – Siemeniä suojaava lippa voisi olla hieman pidempi
  • – Lautaa tai jalkaa ei ole käsitelty, joten lauta tuskin kestää kovin montaa ruokintakautta

lauta2

Ravintola avattu

Viikolla oli pakkaspäiviä ja ripustin ensimmäiset automaatit. Asiakkaat löysivät ravintolan heti! Kaksi ensimmäistä automaattia ovat kauppojen halvinta valikoimaa – nähtäväksi jää, kannattiko rahoistaan tarkan ostaa halpaa.

tintti jyväsyötin ja hömötiainen
Tintti-jyväsyötin (noin 6 euroa, ostopaikka: Centtilä Keminmaa). Tarjolla pähkinää.

Garden seasons siemensyöttölaite (3,99 €, ostopaikka: Bauhaus Oulu)
Garden seasons siemensyöttölaite (3,99 €, ostopaikka: Bauhaus Oulu). Tarjolla kuorittuja auringonkukansiemeniä.

Ensimmäisten päivien ruokalistalla on ollut kuorittua auringonkukansiementä  ja valmiiksi murskattua pähkinää. Pähkinä on ollut suositumpaa ja oletan suosion johtuvan automaatista, joka on suojaisella paikalla pihlajan oksistossa ja josta ruoka on helposti saatavilla. Energia- ja rasvapitoisuudet ovat molemmissa lähes samat (lähde: Fineli):

  • maapähkinä 568 kcal/100 g, rasvaa 43 %
  • auringonkukansiemen 594 kcal/100 g, rasvaa 49,5 %

Jatkossa blogissa seurataan eri ruokien menekkiä ja maistuvuutta. Tästä  ja muista linturavintolan kuulumisista lisää tuonnempana!

Miten lukijoiden talviruokinta on lähtenyt sujumaan? Entä mikä olisi hyvä lajien tunnistusopas aloittelevalle pihabongarille?