Missä ovat hömötiaiset?

Tämä kirjoitus sisältää minut viimeaikoina pysäyttäneitä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tutkimuksia. Aloitetaan kuitenkin hömötiaisista: lintulaudalla Oulussa laudalla vierailee päivittäin vain muutama talitiainen ja satunnainen sinitiainen vaikka talvi 2020-2021 on ollut kylmä ja luminen. Hömötiaisia Oulussa ei ole näkynyt kertaakaan.

Hömötiaisten määrän vähentyminen selittyy sillä että talouskäytössä olevista metsistä ei löydy niille syötävää (lähde: Ylen juttu vuodelta 2019). Hömötiaiset on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi mikä tarkoittaa sitä että hömötiaisilla on erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa.

Suomalainen metsä on lajiston kannalta yksipuolista ja vain noin 4 % metsistä on monimuotoisuuden kannalta arvokasta aarniometsää. Joululomalla katsoin dokumentin Suomalaiset ikimetsät (katsottavissa Areenassa). Dokumentin esityksen jälkeisellä viikolla oli tuntui karmivalta lukea metsäteollisuuden edustajien siilipuolustuksessa antamia lausuntoja siitä että dokumentti ei ollut totta (lausunnoissa ei kerrottu, mikä dokumentissa oli virheellistä vaan ne sisäsivät yleistä närkästystä ”luonnonsuojelijoita” kohtaan).

Luonnonmetsät vuosina 1000-2010. Vuonna 2010 luonnonmetsiä oli 4,4 % Suomen pinta-alasta. Elinympäristön pinta-alan pienentyessä kymmenesosaan, puolet lajeista häviää. Luonnonmetsien määrä on alittanut tuon kynnyksen, joten noin 1000 lajia elää sukupuuttovelassa (n. 2000 luonnonmetsistä riippuvaista lajia). Lähde: Keto-Tokoi & Kuuluvainen 2011: Suomalainen aarniomets
Luonnonmetsää on 4,4 % Suomen pinta-alasta

Viime vuoden lopulla julkaistiin tutkimus jonka mukaan ihmiset ovat nyt tuottaneet maapallolle enemmän massaa kuin kaikki elollinen yhteensä (lähde: Ylen uutinen, tammikuu 2021) ja tämä massa tulee tuplautumaan seuraavan 20-vuoden aikana. Suurin osa massasta on rakentamisessa käytettävää betonia ja kiviainesta. Muovia on tuotettu nyt kaksi kertaa niin paljon kuin eläinten massa on.

Ihmisen tuottama aines ylittää nyt kaiken elollisen massan (lähde: Emily Elcham et all 2020)

Pysäyttävät tutkimustulokset jatkuvat… yllä olevassa kuvassa eläinten massa 4 gigatonnia näyttää koostuvan söpöistä villieläimistä. Todellisuudessa 60 % maapallon nisäkkäistä on ihmisten karjaa ja vain 4 % on villieläimiä (lähde: Tiede-lehti 2018).

Jos on vaikea mieltää miksi karjan ja laidunmaan vaikutus on merkittävä ilmastonmuutoksen kannalta (joka on tämän hetkinen tieteellinen tieto) niin alla oleva kuva karjan suunnattomasta määrästä auttoi minua ymmärryksen avaamisessa. Kuvassa näytetään myös se että kaikista linnuista 70 % on ihmisen kasvattamia ja vain 30 % on luonnonvaraisia.

Maailman nisäkkäät ja linnut biomassan perusteella jaoteltuna. Lähde: Guardian (jutussa on myös muita mielenkiintoisia visualisointeja esimerkiksi sukupuutoista)

Olen suunnattoman kiitollinen tiedeyhteisölle sekä ympäristöliikkeen aktiiveille jotka tekevät ruohonjuuritason työtä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi! Tätä juttua kirjoittaessa liityin vihdoin Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi.

Luonnonsuojeluyhdistyksen Oulun paikallisosastoa saa kiittää esimerkiksi siitä että se vastusti vuosia Oulun kaupungin hakkuusuunnitelmia Sanginjoella arvokkaassa vanhassa metsässä. Metsä jäi hakkaamatta ja viime viikolla Oulun kaupunki myi 1440 hehtaaria ennestään suojelematonta metsää Koneen säätiölle joka lahjoittaa alueen kansallispuistoksi. Mahtavaa!

Tagged : /

Oravat <3

Luvassa ehkä kaikkien aikojen tylsin postaus oravista. Tsekkaa, jos tavallinen kiinnostaa!

Pihapiirissämme asuu paljon oravia. Orava taitaa olla erakkoja, mutta nämä oravat tuntuvat viihtyvän yhdessä – olen ajatellut että ne ovat varmaan emo ja aikuistuvia poikasia. Oravia on mukava seurata ja ne ovat jopa hyödyksi putsaamalla maahan tippuneita siemeniä (toki lintujen taudit voivat siirtyä oravaan, mutta tämä riski on vaan jokaisen ruokkijan otettava).

Tuo kuvassa näkyvä automaatin reunan jyrsiminen on ensimmäinen kerta kun orava on tehnyt mitään haitaksi mainittavaa. Ja oikeastaan tuo jyrsiminen näyttää söpöltä.

Millaisia kokemuksia muilla linnunruokkijoilla on oravista?

orava lumisen puun alla
Orava ja jokaöisen jänisvieraan jäljet.
Tagged : / /

Arvostelu: Ruokinta-automaatti

Olen ollut todella tyytyväinen suomalaisiin kierrätysmuovista valmistettuihin Velsia Oy:n valmistamiin ruokinta-automaatteihin. Uutena näissä on parannettu kannen rakenne, jota oravat eivät saa auki.

Plussat ja miinukset:

+ Ison automaatin siemenet ovat pysyneet kuivana talven vaihtelevassa säässä, vaikka välillä on ollut useampi päivä plussalla ja satanut vettä. Siemeniä suojaavaa lippaa voi liikuttaa ja olen säätänyt sen matalalle.

+ Kannen rakenne tuntuu todella tukevalta eikä ole löystynyt käytössä. En usko että orava saisi sitä missään olosuhteissa itse auki ja juutuisi putkeen.

+ Automaattien koot ovat mukavan reilut. Olen täyttänyt 5 litran automaatin vain muutaman kerran talven aikana. 1,5 litran automaatti taas tyhjentyi pähkinätarjoilussa vajaassa viikossa.

+ Hinta on kohdillaan. Maksoin isosta automaatista 16,90 € ja pienestä 12,90 €

+/- Valkoinen muovi on käytössä parempi, sillä sen läpi näkee siementen määrän. Olisi kätevää, jos myös tuo isompi automaatti olisi valkoinen.

Pienessä automaatissa on nyt tarjolla kauraa, sillä halusin kokeilla kelpaisiko se pihaan ilmestyneille järripeipoille ja vihervarpusille pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä paremmin. Järripeipot ja vihervarpuset saapuvat paikalle aina yhdessä ja välillä vaikuttaa siltä, että vihervarpuset heittävät tarkoituksella ruokaa järripeipoille. Järripeipot eivät lennä automaateille, vaan pysyttelevät maassa.

Kevään edistyessä laudalle on saapunut myös aiempaa enemmän pikkuvarpusia. Epäilen nähneeni eilen myös hömötiaisen. Harkitsen kiikareiden hankkimista jotta lajien tunnistus helpottuisi 🙂

Tagged : / / /

Äärimmäistä pihabongausta

Birdlife Suomen pihabongaus järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tänään vietin tunnin tuijottaen takapihalle ja lintuja laskien. Kokemuksesta teki äärimmäisen se, että olin tunnin tekemättä mitään muuta ja irti kaikista medialaitteista! Selvisin!

Lintulaudan asiakasmäärä oli bongaustunnin aikana kello 13.50-14.50 varsin maltillinen. Eniten asiakkaita oli syömässä tunnin loppupuolella, jolloin talitiaisia oli ruokailemassa varovasti arvioiden 10 kpl. Muita havaintoja oli kaksi sinitiaista, yksi pikkuvarpunen ja ohi lentäneet varis sekä harakka.

Olen ollut havaitsevinani että linnut ovat aktiivisimmillaan aamulla auringon noustua, menevät sitten päivänokosille ja palaavat vielä lyhyeksi hetkeksi ennen auringonlaskua. Aurinko laskee tänään Oulussa klo 15.32 ja pääsin bongaamaan iltapäivän aktiivisen hyörinän.

Oulu
lähde: Ilmatieteenlaitos, viimeisen 30 vuorokauden sää

Loppuksi vielä muutama huomio säästä: tammikuu 2020 on ollut poikkeuksellisen lämmin, liukas ja lumeton. Pihalla nyt oleva lumi satoi toissapäivänä. Tänään oli aurinkoinen talvisää ja kymmenkunta asetetta pakkasta. Pikkuveljeltä saapui juuri viesti, jonka olisin voinut kirjoittaa myös itse: ”Tuntu mukavalta ku naama jääty pyöräillessä. Kestäispä tämmöstä pidempän 🤞”.

Lintulauta avattu 2020

Satunnainen ruokkija on viettänyt useamman ruokintakauden hiljaiseloa, mutta nyt palataan blogisfääriin! Lintujenruokinta on toki jatkunut yhtä kaupungin keskustassa vietettyä talvea lukuunottamatta.

Ravintola tuntuu löytäneen oman tyylinsä ja voisipa sanoa, että olemme lähes trendien aallonharjalla – toimintaa ohjaa yksinkertaisuus (tarjolla on kuorittuja auringonkukansiemeniä ja Talvilintu-sarjan rasvapötköjä) sekä rento ote. Välillä mietin tulisiko tarjonnan olla ekologisempaa, mutta tästä nykytoiminnasta ei ainakaan synny ylimääräistä stressiä.

Tauon aikana lintulauta on siirtynyt Simosta Ouluun. Voisin tulevissa kirjoituksissa muistella vielä Simon puhdasta luontoa ja monipuolista lajistoa – nyt kaupungin liepeillä lintulaudalla vierailee vain tali- ja sinitiaisia sekä muutama satunnainen pikkuvarpunen. Alkutalvesta bongasin myös muutaman punatulkun, mutta niitä ei ole näkynyt nyt tammikuussa.

Tulossa on myös tuon uusitun ruokinta-automaatin esittely ja pihabongauskin on tulossa 26.1.2020. Toki pyrin vastaamaan myös lukijoiden toiveisiin – mistä rakkaat lukijat haluaisitte tietää lisää?

Lintulaudan väki lomalla

Lintulaudan väki lomaili Meksikossa Holbox:n saarella. Suurin osa saaresta on luonnonsuojelualuetta ja lintuja oli paljon! Loman hienoimpia elämyksiä oli pelikaanien ja muiden rannalla päivää viettävien lintujen seuraaminen. Viimeisenä lomapäivänä unelmani toteutui ja näin kolibrin!

Loman aikana Suomessa oli pihabongaus, joten siihen emme pääseet osallistumaan. Naapuri huolehti linnuista loman ajan.

Holbox sopii erityisesti rentoon lomailuun. Paikka on siisti ja turvallinen, mutta ei kliininen.  Saarella asuvat ihmiset olivat eläinrakkaita ja kylän koirat saivat elää vapaana. Saarella sijaitsee myös eläinhoitola, johon tuodaan loukkaantuneita eläimiä ja löytöeläimiä mantereelta.

Uusia asiakkaita – viherpeippo

Tänään bongasin lintulaudalla vieraan, jollaista ei ole ennen näkynyt – viherpeipon! Tai voi se olla vihervarpunenkin. Tässä suttuinen kuva harvinaisemmasta vieraasta:

DSC_0045
Paparazzi-kuva keittiön ikkunan takaa.

Lintulaudan lajistoon kuuluu pikkulinnuista tällä hetkellä vihervarpusen lisäksi vain tali-, hömö- ja sinitiaisia. Punatulkkuja ei ole näkynyt sen jälkeen, kun lumi tuli maahan. Närhiäkään ei näkynyt koko viikonloppuna. Tarjoan jatkossa isompaa pähkinää ja toivon närhien palaavan.

DSC_0052
Asiakkaat pakenivat kuvaajaa puuhun.

Pakkanen ja pähkinäpreferenssit

Lintulaudalla on selvitty koko Suomea koeteilleista pakkaspäivistä. Suomen Luonto kirjoittaa siitä, kuinka pakkanen hiljentää ruokintapaikat ja että hyvin ravittu lintu pärjää pakkasessa muutaman päivän energiaa säästäen. Lintulaudalla pakkasessa kärvisteleviä lintuja autettiin nostamalla talipötkö öisin sisälle sulamaan, jotta sen nokkiminen olisi helpompaa. Asiakkaat olivat pakkaspäivinä höyhenistöltään pörheitä ja rauhallisia.

DSC_0039
Asiakkaita syömässä pähkinää

Hankin hiljattain tuossa alla olevassa kuvassa näkuvän viiden kilon pussin pieneksi hakattua ja kuoretonta pähkinää. Tämä vaikutti hyvältä tuotteelta, mutta ei näytä maistuvan linnuille yhtä hyvin kuin isompi pähkinä… jännä juttu, sillä luulisi rouheen syömisen olevan helpompaa. Kunhan tämä on nokittu, ostan jatkossa isompia pähkinän paloja. Vaikuttaa jopa siltä, että närhet eivät vieraile laudalla yhtä usein kuin aiemmin, sillä tuo pieni pähkinä ei maistu niille.

Lintulaudan joulu

On ollut kiva seurata lintuja joulun vapaapäivinä! Joulun kunniaksi ripustin linnulle Hercules-rasvakiekkoja, mutta eivät ne ole maistuneet. Linnut taitavat olla melkoisen konservatiivisia, eli uusi ruoka voi olla ihan sopivaa, mutta silti se ei kelpaa heti.

Kuvassa näkyvä pähkinätanko sen sijaan maittaa. Tänään ripustettiin syötäväksi talven toinen tanko.Tangon on valmistanut kuopiolainen Lemmikki Oy, jonka linnunruokavalikoima vaikuttaa hyvältä.

Laudalla vierailee nyt myös orava. Hieman yllättäen se ei syö telineistä, vaan putsaa siemeniä maasta. Kiitos puhtaanapitopalveluista oravalle!

Kettu

Aamun sarastaessa lintulaudalla vieraili upea, paksuturkkinen ja pitkähäntäinen kettu!

kettu lumisella pihalla

Kettu tavoitteli lintujen rasvapötköä, joka on poistettu syöttötelineestä syömisen helpottamiseksi.

tintti3.jpg

Kettu toivotetaan tervetulleeksi ravintolan asiakaskuntaan! Vein metsänlaitaan koiralta ylijääneitä nappuloita.