Missä ovat hömötiaiset?

hömötiainen

Tämä kirjoitus sisältää minut viimeaikoina pysäyttäneitä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tutkimuksia. Aloitetaan kuitenkin hömötiaisista: lintulaudalla Oulussa laudalla vierailee päivittäin vain muutama talitiainen ja satunnainen sinitiainen vaikka talvi 2020-2021 on ollut kylmä ja luminen. Hömötiaisia Oulussa ei ole näkynyt kertaakaan.

Hömötiaisten määrän vähentyminen selittyy sillä että talouskäytössä olevista metsistä ei löydy niille syötävää (lähde: Ylen juttu vuodelta 2019). Hömötiaiset on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi mikä tarkoittaa sitä että hömötiaisilla on erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa.

Suomalainen metsä on lajiston kannalta yksipuolista ja vain noin 4 % metsistä on monimuotoisuuden kannalta arvokasta aarniometsää. Joululomalla katsoin dokumentin Suomalaiset ikimetsät (katsottavissa Areenassa). Dokumentin esityksen jälkeisellä viikolla oli tuntui karmivalta lukea metsäteollisuuden edustajien siilipuolustuksessa antamia lausuntoja siitä että dokumentti ei ollut totta (lausunnoissa ei kerrottu, mikä dokumentissa oli virheellistä vaan ne sisäsivät yleistä närkästystä ”luonnonsuojelijoita” kohtaan).

Luonnonmetsät vuosina 1000-2010. Vuonna 2010 luonnonmetsiä oli 4,4 % Suomen pinta-alasta. Elinympäristön pinta-alan pienentyessä kymmenesosaan, puolet lajeista häviää. Luonnonmetsien määrä on alittanut tuon kynnyksen, joten noin 1000 lajia elää sukupuuttovelassa (n. 2000 luonnonmetsistä riippuvaista lajia). Lähde: Keto-Tokoi & Kuuluvainen 2011: Suomalainen aarniomets
Luonnonmetsää on 4,4 % Suomen pinta-alasta

Viime vuoden lopulla julkaistiin tutkimus jonka mukaan ihmiset ovat nyt tuottaneet maapallolle enemmän massaa kuin kaikki elollinen yhteensä (lähde: Ylen uutinen, tammikuu 2021) ja tämä massa tulee tuplautumaan seuraavan 20-vuoden aikana. Suurin osa massasta on rakentamisessa käytettävää betonia ja kiviainesta. Muovia on tuotettu nyt kaksi kertaa niin paljon kuin eläinten massa on.

Ihmisen tuottama aines ylittää nyt kaiken elollisen massan (lähde: Emily Elcham et all 2020)

Pysäyttävät tutkimustulokset jatkuvat… yllä olevassa kuvassa eläinten massa 4 gigatonnia näyttää koostuvan söpöistä villieläimistä. Todellisuudessa 60 % maapallon nisäkkäistä on ihmisten karjaa ja vain 4 % on villieläimiä (lähde: Tiede-lehti 2018).

Jos on vaikea mieltää miksi karjan ja laidunmaan vaikutus on merkittävä ilmastonmuutoksen kannalta (joka on tämän hetkinen tieteellinen tieto) niin alla oleva kuva karjan suunnattomasta määrästä auttoi minua ymmärryksen avaamisessa. Kuvassa näytetään myös se että kaikista linnuista 70 % on ihmisen kasvattamia ja vain 30 % on luonnonvaraisia.

Maailman nisäkkäät ja linnut biomassan perusteella jaoteltuna. Lähde: Guardian (jutussa on myös muita mielenkiintoisia visualisointeja esimerkiksi sukupuutoista)

Olen suunnattoman kiitollinen tiedeyhteisölle sekä ympäristöliikkeen aktiiveille jotka tekevät ruohonjuuritason työtä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi! Tätä juttua kirjoittaessa liityin vihdoin Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi.

Luonnonsuojeluyhdistyksen Oulun paikallisosastoa saa kiittää esimerkiksi siitä että se vastusti vuosia Oulun kaupungin hakkuusuunnitelmia Sanginjoella arvokkaassa vanhassa metsässä. Metsä jäi hakkaamatta ja viime viikolla Oulun kaupunki myi 1440 hehtaaria ennestään suojelematonta metsää Koneen säätiölle joka lahjoittaa alueen kansallispuistoksi. Mahtavaa!

Tagged : /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *